sunnuntai 12. helmikuuta 2012

Putoamiseste

Ostimme eilen ritilän, jonka kiinnitimme portaiden yläkaiteen alle etteivät kissat putoaisi kaiteelta. Kaiteelta on pudottukin jo pari kertaa ja on käynyt pahastikin.
Jos ritilä ei ihan kokonaan pysäytä putoamista, niin ainakin se hidastaa sitä. Vaarana on tietysti se, että kissat putoavat ritilältä.
Kissat olivat ihan ihmeissään ritilästä.
Opal oli ensimmäinen, joka uskalsi mennä putoamisesteen päälle.
Muut kissat eivät heti uskaltaneetkaan mennä ritilän päälle.
Laitoimme vielä varulta peiton portaisiin, jos joku putoaisi ritilältä. Pudotus ei kuitenkaan olisi niin suuri kuin kaiteelta putoaminen.'
Möde tarkkaili kaikkia ritilän päälle meneviä kissoja.
Opal nuuski joka sentin ritilästä.
Möde yritti mennä ritilälle, mutta ei se sitten uskaltanutkaan.
Nanekin oli menossa esteen päälle.
Ei se kuitenkaan uskaltanut.
Luna katseli alhaalta ihmeissään kissoja, jotka menivät ritilälle.
Seuraavana ritilälle uskaltautui Miri.
Nane yritti huitoa tassullaan Miriä portaista. Viereisessä kuvassa näkyy Nanen tassu.
Miri ei paljoa pelännyt korkeita paikkoja.
Säikähdin oikein kunnolla, kun näin pienen Padman nököttämässä ritilällä.
Pelkäsin koko ajan, että se putoaa siitä.
Nane katseli portaista minua.
Padma osasi olla kuitenkin ihan mallikkaasti ritilän päällä.
Se katseli uteliaana muita kissoja.
Padma taisi olla aika ylpeä itsestään, kun uskaltautui putoamisesteen päälle.
Mödekin yritti mennä sen päälle vielä kerran, mutta se taisi jäädä mahastaan jumiin.

perjantai 10. helmikuuta 2012

Opiskelua

Minulla oli pieniä apureita läksyjen teossa. Vaikka Prema ja Padma eivät paljoakaan matematiikasta tiedä, niin ne silti yrittivät kovasti auttaa.
Oikeastaan Prema ja Padma enemmän häiritsivät kuin auttoivat, sillä ne menivät istumaan matikan vihkoni päälle.
Niistä oli kuitenkin hauska tehdä läksyjä.
Se myös vähän häiritsi, kun ne yrittivät purra kynääni.
Olisihan se hauskaa, että kissat osaisivat tehdä läksyjä, koska sitten ei tarvitsisi aina tehdä itse niitä.
Pienillä on kyllä aika paljon opittavaa läksyjen teossa.

torstai 2. helmikuuta 2012

Tapaturma

Pienelle Premalle kävi kamala tapaturma, kun se putosi yläkerrasta portaiden kaiteiden välistä suoraan kasvot edellä portaaseen ja siltä tuli verta nenästä.
Äitini lähti heti tapaturman jälkeen kiidättämään Premaa eläinlääkäriin. Olin hieman huolissani koulupäivän aikana (tapaturma sattui aamulla ennen kuin ehdin lähteä kouluun), ettei Preman leuka ollut murtunut.
Onneksi Premalla ei ollut murtumia missään.
Preman nenä on vain turvonnut.




Nyt Premankin pitää ottaa rauhallisemmin ja muidenkin kissojen pitää huolehtia Premasta.