Meillä tavallinen iltapäivä alkaa auringonotolla ja tassujen pesulla kiipeilypuussa.
Siitä se jatkuu naaman ja muun turkin pesulla.
Sitten voidaankin siirtyä jo tuijottamaan terassin ovea ulkoilun toiveessa.
Sen jälkeen päästään terassille odottamaan ulospääsyä.
Välillä voidaan nukkua päiväunetkin, ennen kuin päästään ulkoilemaan.
Lopulta kun päästään pihalle, nautitaan oikein kunnolla ruohon syönnistä.
Sitä narskutetaankin sitten melkein koko ulkoiluajan.
Kun löytää hyvän ruohoapajan, siihen ryntäävät heti kaikki muutkin kissat.
Sitten voikin etsiä jonkun toisen ruohoapajan.
Joskus sattuu jotakin jännittävää, kuten esimerkiksi, että joku kärpänen tai muu vastaava ötökkä eksyy lähettyville. Silloin innostutaan oikein kunnolla jahtaamaan sitä.
Kuitenkin nykyisistä kissoistamme kärpäsen on onnistunut nappaamaan ainoastaan Miri, vaikka kova yritys on muillakin.
Möde kyllä pelkääkin joitakin ötököitä, ainakin niitä isoimpia.
Jos se saisi kärpäsen kiinni, se ei tietäisi mitä tehdä sille. Sitä tilannetta tuskin kuitenkaan tapahtuu.
Padma harrastaa muutakin kuin ötököiden jahtaamista, nimittäin puissa kiipeilyä.
Se on tosin vielä liian iso niihin. Oksat uhkaavat katketa aina kun Padma hyppää pihamme puihin.
Mödeä eivät puut kiinnosta.
Kärpäset ovat sen mielestä eläväisempiä.
Luna ei kauheasti välitä puista eikä kärpäsistä. Se tykkää vain syödä ruohoa ja juoksennella pihalla.
Hieno kuvaus ulkoilutapahtumasta! Toivottavasti puu pysyy ehjänä :D
VastaaPoistaKiitos! Kyllä puu on vielä toistaiseksi pystyssä pysynyt...:)
PoistaIhania ulkoilukuvia! Terveiset Ruelta ja Rosalielta!
VastaaPoistaSanna
Kiitokset!
Poista